Aiemmat vedot eivät ennusta seuraavaa
Tulosarkistot, frekvenssikaaviot ja ”pitkään poissa olleet numerot” -listat perustuvat yhteen toiveeseen: että aiemmat vedot kertovat jotain seuraavasta. Kunnolla hoidetuissa arpajaisissa ne eivät kerro. Tämä oppitunti näyttää syyn ja laskee sitten, miltä aidosti satunnaiset tulokset näyttävät epätasaisina, sillä juuri tämä epätasaisuus tekee kaavioista vakuuttavia.
12.2%
6 ÷ 49 6/49-pelissä joka kerta.
Arpakoneella ei ole muistia
Kaksi tapahtumaa ovat riippumattomia, kun toisen tapahtuman tulos ei muuta toisen todennäköisyyttä. Arpajaisvedot on rakennettu toimimaan näin. Pallot sekoitetaan jokaista vetoa varten uudelleen, eikä koneella ole varastoa aiemmista tuloksista, joihin vedota.
Säännellyt arpajaiset ottavat tämän vakavasti. Arvontalaitteet ja palloerät testataan, arvontoja valvovat yleensä riippumattomat tarkkailijat tai tilintarkastajat, ja monet toimijat julkaisevat menettelytapansa. Yksityiskohdat vaihtelevat maittain ja toimijoittain, mutta tavoite on sama: jokaisen vedon tulee olla uusi, puolueeton valinta.
Yksi numero kahdessa vedossa
Mitä tämä tarkoittaa: sama numero kahdesti peräkkäin on epätavallinen ennen ensimmäistä vetoa, noin 1.5 %. Kun se on kuitenkin ilmestynyt tällä viikolla, mahdollisuus seuraavalla viikolla on jälleen 12.2 %. Harvinainen osa on jo tapahtunut.
Pelurin harha
Usko siihen, että tulos muuttuu ”erääntyneeksi” pitkän poissaolon jälkeen, tunnetaan pelurin harhana, joskus myös Monte Carlo -harhana. Toinen nimi tulee illasta vuonna 1913 Monte Carlon kasinolla, jossa rulettipyörän kerrotaan pysähtyneen mustalle 26 kertaa peräkkäin. Kun sarja kasvoi, pelaajien kerrotaan panostaneen yhä enemmän punaiseen, vakuuttuneina siitä, että sen oli pakko tulla.
Eurooppalaisessa pyörässä 37 lokerosta 18 on punaisia, joten jokaisella kierroksella punaisen todennäköisyys on noin 48.6 %. Se piti paikkansa ensimmäisellä kierroksella ja 26. kierroksella. Sarja oli illan alussa tarkasteltuna erittäin epätodennäköinen; se ei kertonut mitään seuraavasta kierroksesta.
Psykologit Amos Tversky ja Daniel Kahneman kuvasivat taustalla olevaa taipumusta vuoden 1974 artikkelissaan ”Judgment under Uncertainty: Heuristics and Biases” lehdessä Science. Ihmiset odottavat lyhyiden jaksojen näyttävän pitkän aikavälin keskiarvolta, joten mustan sarjan ”pitäisi” pian tasaantua punaisella. Sattuma ei ole velkaa kenellekään korjausta.
Arpajaiskaaviot houkuttelevat samaan virheeseen. Lista, jonka mukaan 31 ei ole ilmestynyt 15 vetoon, lukee kuin ennuste. Se on vain kirjanpitoa.
Kuinka monta numeroa näyttää sattumalta ”kylmiltä”?
Todennäköisyys, että tietty numero jää pois yhdestä 6/49-vedosta, on 43 ÷ 49. Peräkkäisten poissaolojen todennäköisyydet kerrotaan keskenään:
Mitä tämä tarkoittaa: milloin tahansa noin 13 numeroa on tyypillisesti jäänyt pois viimeisistä kymmenestä vedosta ja kolme tai neljä kahdestakymmenestä, eikä mitään epätavallista ole tapahtunut.
Kuinka epätasaisen pitäisi 100 veto näyttää?
100 vedon aikana kunkin numeron odotetaan ilmestyvän 100 × 6 ÷ 49 ≈ 12.2 kertaa. Tavanomainen vaihtelu keskiarvon ympärillä on keskihajonta:
Mitä tämä tarkoittaa: yksi numero, joka ilmestyy 100 vedon aikana 18 kertaa, ja toinen vain 7 kertaa, on tavallista. ”Kuumimmat numerot” -kaaviossa on aina kärki ja pohja, vaikka kone olisi täysin reilu.
Keskiarvot tasaantuvat; aukot eivät välttämättä sulkeudu
Jacob Bernoullin vuonna 1713 julkaistu teos Ars Conjectandi esitteli sen, mitä nykyään kutsutaan suurten lukujen laiksi: monien kokeiden aikana tuloksen osuus asettuu lähelle sen todennäköisyyttä. Se ei lupaa, että aiemmat epätasapainot maksetaan takaisin.
Osuus lähenee 50 prosenttia, koska alkuperäinen ylijäämä laimenee, ei siksi, että kolikko korvaisi sen.
Peräkkäiset numerot ovat yleisiä
Monet pelaajat välttävät lippuja, joissa on vierekkäisiä numeroita kuten 22 ja 23, koska ne näyttävät liian siisteiltä. Laskelma on eri mieltä. Niiden 6/49-joukkojen määrä, joissa ei ole kahta peräkkäistä numeroa, on C(44, 6), mikä on vakiintunut laskentatulos.
Noin puolella kaikista vedoista on peräkkäinen pari. Ja 1-2-3-4-5-6 on täsmälleen yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muu joukko.

Kun samat numerot tulevat kahdesti
Syyskuussa 2009 Bulgarian valtion arpajaiset arpoivat saman kuusi numeroa kahdessa peräkkäisessä vedossa. Tulos uutisoitiin laajalti ja se johti viralliseen tutkimukseen, joka ei löytänyt mitään väärin tehtyä. Yksittäisen vetoparin kohdalla toisto on yhtä epätodennäköinen kuin yksi rivi osuu jättipottiin. Mutta kun monet arpajaiset järjestävät monia vetoja vuosien varrella, tällaisia sattumia odotetaan jossain lopulta tapahtuvan.
Mitä tämä tarkoittaa: harvinaista vetoa kohden ei ole sama asia kuin harvinaista maailmanlaajuisesti.
Mitä riippumattomuus ei kata
Riippumattomuus kertoo, että numerojen osuman todennäköisyys on kiinteä. Se ei kerro mitään siitä, kuinka moni muu valitsi samat numerot. Useissa maissa tehdyt tutkimukset pelaajien valinnoista ovat osoittaneet, että monet valitsevat numeroita väliltä 1–31, kalenteripäivien alueelta, ja suosivat lipun visuaalisia kuvioita. Jos tällainen joukko koskaan voittaisi, voitto jaettaisiin useammalle. Tämä vaikuttaa summaan, ei todennäköisyyteen, ja se on käsitelty kohdassa lipun keskimääräinen palautus. Näiden lukujen taustalla oleva laskenta löytyy kohdasta jokaisen mahdollisen lipun laskeminen.